Blogi

Outo otsikko: "VIHERRAUHA"? Eikös vain? Mutta, valtakieli, englanti, pelastaa. Sehän on: GREENPEACE. Ja jo alkoi Lyyti kirjoittamaan sekä polla säteilemään.  Tämä järjestöhän on ollut taasen viimeaikoina otsikoissa ja kolpakkokeskusteluissa, jos ei nyt aivan pääaiheena, niin ainakin erittäin huomattavassa osassa, kuten olettekin jo havainneet?  Pieni Suomikin on päässyt kiipeämällä maailmanlaajuisiin (?) otsikoihin kun eräs maannaisemme on ollut mukana järjestön viimeisimmässä tempauksessa.  Olivat kiipeämässä neuvosto- , ei kun, venäläiselle öljynporauslautalle jossain Siperian Jäämeren perukoilla aikomuksenaan tuoda esille vastustavan kantansa kaikenlaisia "porauksia" vastaan.  Hienoa, näin pitää ollakin, vapaus mielipiteen ilmaisemiseen, varsinkin jos vastustetaan saastumisen lisääntymistä ja ajatellaan globaalisesti tulevien sukupolvien tulevaisuutta. Menneitten sukupolvien tulevaisuutta kun ei enää tohdi ajatella, eller hur? Videokuvista päätellen operaation käytännon harjoittelu oli kuitenkin jäännyt pahasti kesken, senverran amatöörimaiselta valtauskiipeily näytti.  Ja amatöörithän siinä olivatkin työntouhussa. Käskytettväthän ovat kautta historian joutuneet suorittamaan tämän käytännön duunin.  Siitähän on näyttöä vaikka kuinka paljon viime vuosisadan uusjakoyrityksissä, kuten olemma lukeneet ja dokumenteissa nähneet. Suunnittelijat ja päälliköt istuvat toimistoissaan patojen ääressä suunnitelemassa uusia tempauksia ja varsinaiset uhrit viruvat rautahäkeissään miettimässä epätietoisina tulevaisuuttaan.  Vaikka idealismi olisi sinänsä kannatettava ja inhimiillinen, niin naivismillakin pitäisi olla rajansa.  Eivätkö nämä Sini-silmäiset idealistit todellakaan taajunneet, että mihin maahan ja mitä tekemään he olivat matkalla??

Mehän muistamme vielä n. vuosi sitten sattuneen tapauksen joka sattui Somalimaan aurinkorannikon tuntumassa?  Kas, neuvosto- , eikun, venäläinen tankkeri oli kiitämässä ohitsensa kun paikallisen rinnakkaisjärjestön, BLACKPEACE:n rivakat edustajat onnituivat kiipeämään reelinginylitse. No, harjoittelunpuute vaivasi näitäkin piraattipoikia ja olivat kohta istumassa aluksen kannella kädet tiukasti köytettyinä selän taakse. Kaptyeeni mietti kuumeisesti, mitä tehdä.  Hänellähän oli aluksellaan tuomio-oikeus, ja olihan pari kertaa sitä käyttänytki.  Tosin silloin oli ollut kysymys avioliittoon tuomitsemista, mutta kumminki, rangaistus kuin rangaistus. Kapu kuitenkin havaitsi, ettei hän pysty laittamaan tuomiota käytäntöön, kun aluksen putka oli jo täynnä oman aluksen könsikkäita ja varusteissiin kuuluva sähkötuolikin oli lähtöhötäkäss unohtunut Leningradiin.  Lisäksi purtilon niskalaukaus-nagankin oli päässyt ruostumaan, käytön puutteessa, kelvottomaksi. Sitten kapulla välähti: hän päätti vapautta kaikki "vangit".  Ei kun äijät saapumisveneeseensä, kädet vapaiksi.  Paatti potkaistiin irti säiliöaluksesta Ja eikun menoksi. Bye-bye, terveisiä kotoväelle.  Veneen moottori ja airot toki pidettiin itse, niinkuin ylöspidosta, eikä aluksen niukoista ruoka- ja juomavaroista liiennyt mitään kotiutettaville. Eikä heistä mitään sitten senkoommin kuultukaan. Mitä nyt yksi hain järsimä reisiluu ajautui kotomaan rannikolle puolenvuoden kuluttua.  Että tälläinen tämä maailma saatta olla.

                                                                         Jappa. eli Jari Ailio

 

 

Uusimmat kommentit

02.04 | 12:55

Heissuli vei Jappa , niin sitä ikää kertyy

...
23.01 | 03:38

Painajaista luvassa?
terveisin efb

...
02.04 | 10:48
Teksti on saanut 1
01.04 | 19:52
Etusivuni on saanut 1